sunnuntaina, toukokuuta 15, 2005

Tulostimen armoilla

Pari viikkoa sitten tulostimeni lakkasi printtaamasta väriä, vaikka kasetissa selvästi oli sisältöä. Kiireessä ratkaisu oli tulostaa mustalla. Yleensä unohdin muuttaa asetukset, minkä ansiosta esimerkiksi luentojen valmistelussa tuikitärkeissä artikkeleissa on linkkien kokoisia aukkoja.

Eilen tietokoneeni ilmoitti, että yksi usb-laite eli siis tulostin on vikatilassa. Uusi asennus auttoi, mutta vain hetkeksi. Kun tänä aamuna avasin masiinan, punainen rasti loisti taas kuvakkeen päällä.

Kai se on uskottava, että alusta asti temppuillut Lexmark X73 on todella niin kurja, että kolmen vuoden käytössä se on päättänyt päivänsä. Tietokonefirman asentajan puhelinalanyysi perjantaina oli, että laitteesta on hajonnut värinlukija (tai jotain sinne päin...)Tuosta vikatilasta en ole viikonlopun takia päässyt kysymään mitään.

Mutta oli miten oli, tällaista riesaa en halua korjauttaa, etenkin kun kasetitkin ovat suolaisen hintaisia. Laitteen mainostetut skanneri- ja kopiointiominaisuudet ovat olleet myös niin luokattoman kurjia ja hitaita, että melkein mikä tahansa rakkine on varmaan parempi. Vain normaaleista tekstinkäsittelydokumenteista kone on selvinnyt jotenkuten kunnialla.

Joku siis saa minusta printteriasiakkaan, etenkin kun ensi viikolla odottaa luentopäivä, jota varten pitäisi saada tekstiä paperille. Kun vain joku ammattilainen onnistuisi myös asennuksessa kerralla. Viimeksi taisi mennä kolme kuukautta saada koko laitepaketti toimimaan yhtäaikaa.

Ai miksi tulostan enkä lue ruudulta? Luen usein vieraskielisiä, tieteellisiä tekstejä, joiden sivumäärät voivat olla kymmeniä. Silmieni lisäksi säälin selkääni. Paperipinkan kanssa voi mennä keittiönpöydän ääreen, sängylle tyynypinoon nojailemaan tai nojatuoliin. Luentoja varten valmistelen toki diaesitykset, mutta nekin tarvitsevat usein tuekseen ihan normaalia tekstiä paperilla.

Ei kommentteja: