lauantaina, tammikuuta 27, 2007

Sarjakuvakaupunki Lahti

Kävin tsekkaamassa Lahden taidemuseon tuoreen sarjakuvanäyttelyn Kuvia ja kuplia! - suosittelen! Ainakin kaikille niille, jotka eivät ole päässeet ihan kaikkiin viimeaikaisiin sarjakuvatapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Tarjolla on hyvä läpileikkaus sarjakuvan viimeaikaisesta kehityksestä ja jonkin verran myös sen juurista. Lahtelaisista, Lahdesta lähteneistä tai asuvista, sarjakuvantekijöistä (osa tekee enemmänkin sarjakuvan kieltä käyttävää nykytaidetta) esitellään ainakin seuraavat: Mikko Aspa, Solja Järvenpää, Jukka Tilus, Jupu Tolonen, Marko Turunen, Jenni Rope ja Markus Heikkerö. Muita tärkeitä suomalaisia nimiä ovat mm. Kaisa Leka, Matti Hagelberg, Ville Pirinen, Ville Ranta... Jos nyt jotain pitää näyttelyssä kritisoida, niin enemmän olisi saanut olla seinillä tiedottavia tekstejä. Jotain sentään löytyy monisteesta, jonka saa kassalta.

Kannattaa katsastaa myös Marko Turusen ja Annemari Hietasen vetämän Daada-kustantamon kotisivut. Sieltä löytyy mm. yksi viime vuoden kehutuimmista sarjakuvakirjoista, Anke Feuchtenbergerin kuvittama Huora h kulkee omaa rataansa. Saksalaisen Feuchtenbergerin kuvia on esillä myös taidemuseon näyttelyssä, ja kirjaakin (Katrin de Vriesin tekstit suomeksi) saa ostaa näyttelyn yhteydessä. Eipä onnistunut paikallisesta kirjakaupasta joulun alla, kun yritin...Näyttelyssä on myynnissä muitakin sarjakuvan nykyalbumeita, sekä suomeksi että isoilla sarjakuvakielillä kuten ranskaksi ja englanniksi. Kipin kapin siis museoon!

P.S. Museo tarjoaa kiinnostuneille sarjakuvan työpajoja maalis-huhtikuussa. Opettajina paikalliset taiteilijat. Tähän on jo perinteitä, sillä Muotoiluinstituutti on eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestänyt jo useana syksynä sarjakuvatapahtuman näyttelyineen ja työpajoineen. Seurasin viime syksynä Sarjakuvan lokakuu -tapahtumassa mm. evakkoon joutuneiden iäkkäiden karjalaisten työskentelyä sarjakuvapajassa - näin monta upeaa tarinaa!

perjantaina, tammikuuta 12, 2007

Jäätymistä odotellessa


Jäätymistä odotellessa
Originally uploaded by InaRuo.
Valokuvatorstain aihe on avara. Totisesti toivon, että pakkanen toisi Vesijärveen kannen, jonka päällä viilettää määrättömästi retkiluistimet jalassa.

Kirjeitä roskikseen

Toistakymmentä uutis- ja tiedotekirjettä kilahtaa arkipäivisin suoraan sähköpostiohjelmani poistetut-kansioon. Useimmat poistan sieltä myös lopullisesti avaamattomina, mikä ei tietenkään ole viestien alkuperäinen tarkoitus.
Palveluita tilatessani en aavistanut, että pystyn suhtautumaan toimitettuun tietoon näin välinpitämättömästi. Olen luonut suhteeni New York Timesiin, Digitodayhin ja Kiiltomatoon tilanteissa, joissa olen löytänyt juuri siitä mediasta työtäni tai harrastuksiani koskettavaa sisältöä.
Vielä muutama vuosi sitten ennustettiin, että uutiskirjeiden avulla kuluttaja voi verkosta tilata vain itseään kiinnostavia uutisia. Oltiin myös huolissaan siitä, ettei osa yleisöstä sen jälkeen näe enää missään yleisesti merkittäviä uutisia
Olen yrittänyt harrastaa personointia joissain tilaamissani kirjeissä. Kun Stt.info oli vielä Pressi.com, tilasin hetken vain koulutusta ja kulttuuria koskevia tiedotteita. Saalis oli laiha, joten kiinnostus lopahti.
Uudistuksen takia tauolla olevan Helsingin Sanomien kirjeen omat uutiset eivät ainakaan minun kohdallani toimineet. Hakusanat teatteri ja media toivat liian usein tarjolle ralliuutisia. Mutta Hesari piti huolta myös yleissivistyksestäni ja tarjosi uutispakettinsa aluksi päivän pääuutiset.
Uutiskirjeen perusolemus on nopeus, joten kovin hankalaa sen lukeminen ei saa olla. Mediaviikon lopetin heti, kun suurin osa uutisista meni maksullisiksi. Lakkautuslistallani ovat myös ne viestit, joista mielenkiintoinen linkki vie kirjautumista vaativaan osioon. Enkä ehdi kahlata läpi myöskään englannin- tai saksankielisiä koosteita, joilla joskus treenasin kielitaitoani.
Harmi vain, että olen ajat sitten unohtanut käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla pääsisin muuttamaan asetuksiani ja lopettamaan tilauksen.

Ina Ruokolainen

Kolumni on julkaistu 12.1. ilmestyneessä Journalistissa

sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007

Yhteinen epäluulo

On aina mukavaa, kun joku muukin inhoaa jotain, "mitä koko maailma rakastaa". Kirsi Pihan Lukupiirissä on näköjään jo muutama päivä ehditty keskustella siitä, onko Paulo Coelho kupla vai viisas ajattelija. Yllättävän moni lukija (keskustelussa on 28 vastausta) on jaksanut lukea useita Coelhon kirjoja, vaikka ei olekaan vakuuttunut niiden tarjoamista elämänohjeista tai etenkään kirjallisesta tasosta. Itse olen lukenut vain Pyhiinvaeltajan, mutta se riitti. Vastenmielistä ja tekosyvällistä!