tiistaina, toukokuuta 25, 2010

Kirja-arvio: Pyörän selässä kiusaajia karkuun

Lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen Kari Levola on herättänyt henkiin Leevin, joka on aiemmin seikkaillut serkkunsa Artun kanssa kolmessa Vihreä varis –sarjan helppolukuisessa kirjassa. Maalaispoika Leevi on muuttanut perheineen kaupunkiin ja joutunut siellä isoon alakouluun – ja saman tien kiusatuksi.


Koulumatkalla Leevi pakenee pyörällä kiusaajiaan ja tulee vahingossa pelastaneeksi kovaa polkevan maahanmuuttajatytön Leonoran sakin kynsistä. Matka on yllättäen sama, sillä Leevin mummola ja Leonoran koti isoisineen ovat rivitalonaapureita.


Lasten välille syntyy ystävyys, joka etenee pienten ja vähän isompien tapahtumien tahdissa. Lapset pinnaavat koulusta kiusaajien pelossa, Leevin mummo vie heidät retkelle ja lopulta kiusaaminen kärjistyy koulun katolle. Leevi ja Leonora osoittavat rohkeutta uhmatessaan kiusaajien lisäksi aikuisia, jotka eivät näe asioiden todellista tilaa.


Kuin ohimennen kirja kuvaa kiusaamisen ohella kahta isoa asiaa: maahanmuuttajaperhen elämää ja isovanhempien merkitystä lapsille niin tavallisina kuin itkuisinakin iltapäivinä. Liekö kirjailija samalla ottanut kantaa ajankohtaiseen mummokeskusteluun?


Kertooko kirjailijasta vai lukijoista, että Leevi ja Leonora -teoksessa on vain puolet aiempien osien sivumäärästä? Paikallisväriä sivuille mahtuu paljon vähemmän kuin maalaismaisemaan ja meren äärelle sijoittuvissa Kirjolohikäärmeessä, Eskimosyksyssä ja Lammaspimeässä. Se tuskin haittaa tiivistä seikkailua etsiviä lukijoita.


Kuvitus ja kansi ovat myös uudistuneet, nykyisen vauhdikkaan ilmeen takana on Väinö Heinonen.


Ina Ruokolainen


Kari Levola

Leevi ja Leonora

Tammi 2010, 110 s.


Kirja-arvio on julkaistu 24.5.2010 Savon Sanomissa. Maakuntalehtien yhteistyön perusteella se voidaan julkaista jatkossa myös Etelä-Suomen Sanomissa, Karjalaisessa ja Keskisuomalaisessa.

perjantaina, toukokuuta 14, 2010

Kirja-arvio: Susijahtia näytelmän sisällä

Harmittaa, etten ole nähnyt näyttelijä Tiina Lymin kirjoittamaa Susi sisällä -komediaa Tampereen Työväen Teatterissa. Näytelmään perustuvasta esikoisromaanista aavistaa, että dramaturgiassa riittää räväköitä käänteitä, kunnon kärjistyksiä ja mehukkaita henkilöitä. Ja dialogi sujuu.


Ainekset ovat hyvät, mutta ei niistä ihan romaania synny. Kun lukijana seurasin Tuulan ja Vesan täydellisen avioliiton hajoamista, silmissä vilistivät näyttelijät sinkoilemassa näyttämön ovista. Henkilöhahmoihin ei ehtinyt tutustua, ennen kuin kulisseista jo iski seuraava yllätys.


Tuula ja Vesa ovat täydellinen pari, jonka todeksi muuttuvia haaveita ystävät ja työtoverit voivat vain kadehtia. Kunnes Vesa narahtaa vieraan naisen suutelemisesta, mikä paljastuu vain kuuluisaksi jäävuoren huipuksi. Täydellinen Tuula taas vaatii vielä sen puutalonkin Porvoosta.


Avioliitossa rapisevat ensin kulissit, sitten jo perustukset. Vähemmän täydellinen Sanna alkaa tukea Tuulaa, työkaveri Antero Vesaa. Lapset Ansa ja Petteri seuraavat, kuka kulloinkin lohduttaa isää tai äitiä, mutta jäävät itse ilman turvaa. Lopulta tarvitaan jopa Mauria, Sannan kuolettavan tylsää poliisimiestä, jolla sentään on arvot kohdallaan.


Jotta uusi elämä voisi alkaa, tosiasiat pitää tunnustaa. Selviytymisurakan keskellä Tuula tulee kirjoittaneeksi kirjan, jota kustantaja luonnehtii: ”American Psycho meets suomalainen kotiäiti”.


Tiina Lymi osaa kirjoittaa, viihdyttää ja yllättää. Lopputulos on kuitenkin ennalta arvattava. Miehellä on susi sisällä, hän tarvitsee terapiaa. Nainen selviytyy.


Ina Ruokolainen


Tiina Lymi

Susi sisällä

Helsinki-kirjat 2010. 223 s.


Arvostelu on julkaisu 10.5. Keskisuomalaisessa. Maakuntalehtien yhteistyön perusteella se voidaan julkaista myös Etelä-Suomen Sanomissa (15.5., ei verkossa), Karjalaisessa ja Savon Sanomissa (15.5.).